Kerrataanpa. Kahdeksan vuotta sitten, päivälleen syyskuun 25. päivä muutti vanhaan kaavalla suojeltuun punaiseen kaksoisvahtitupaan Pohjois-Karjalassa uudet asukkaat. Isäntä etelän reissulta varsinaisesta pääkaupungistä ja emäntä maakunnan pääkaupungista, Joen yläjuoksulta löytyi siis yhteinen pytinki, jota ryhdyttiin remppaamaan, sukulaisten ja kylänmiehien avustuksella.

Kahdeksaan vuoteen on mahtunut vastoinkäymisiä: tupajumeja, kuolemankelloja, ruskolahoa, lattiasientä, vesivaurioita, sieniä keittiön lattiassa (maljakkaita, jos tarkkoja ollaan) mutta myös paljon ilonaiheita ja etenemistä. Paljon on tehty, mutta loputtoman paljon on tekemättä. Alakerta alkaa olla kertaalleen läpikäyty, viimeistelyjä on tekemättä, kuten kuistin sähköt puuttuu, listat muutamasta huoneesta jne. kuitenkin siis loppusuoralla - mitä nyt joitain kohtia on syytä jo käydä uudelleen läpi. Piharakennuksista on rempattu kaksi, joista varsinkin vanha navetta oli jo siinä kunnossa, ettei se olisi nähnyt seuraavaa kesää silloisessa olomuodossaan. Kolmannesta piharakennuksesta on ely-keskuksen avustuksella vaihdettu katto. Seuraava urakka onkin vuoden vaihteen jälkeen ko. rakennuksen sisäremontin aloittaminen ja jossain vaiheessa lapsimäärän kasvettua lienee tarve alkaa suunnittelemaan vintin asumiskäyttöön ottamista. Ennen sitä pienempiä ja suurempi muita projekteja voitettavana.